Työminä ja sen uudet haasteet.

 

Tässä päivän inspiraatiota. Mä olen jo kantapään kautta oppinut että en löydä itseäni tai omaa onneani parisuhteista eikä vain työn kautta voi määritellä itseään vaikka se olisi helppoa. 

Viimeisen vuoden aikana olen rakentanut sitä omaa itseä jota ei ainakaan vapaa-ajalla kiinosta mitä muut ajattelee, ainakaan niin paljon kuin ennen, nykyään puen päälle sitä mikä musta tuntuu hyvältä, laitan tukan ihan just niin kun itse haluan ja just sen verran meikkiä kun huvittaa, se ei oo kenenkään muun määriteltävissä. Ei sekään että mitä sanon ääneen, minkä mielipiteeni ilmaisen, se on ihan mun oma valinta.  

Työ minä on löytänyt sen rohkeuden sisältään että osaa, pystyy ja voi seistä omien tekojen ja päätösten takana. Ennen hain hirveästi varmistusta muilta ja ymmärrän hyvin miksi en päässyt etenemään esimiesasemaan ennen kuin nyt. Nyt se, että osaan, uskallan ja luotan omiin tekoihin vaatii opittavaksi rinnalleen delegoinnin taidon, ja luoton alaisiin ja kollegoihin, luoton siihen että muutkin osaa enkä vain minä. Jos esimiehenä teen kaiken itse, ei se ole johtamista vaan muihin luottamattomuutta. Se on opittava monen muun asian rinnalla. 

Odotan näitä uusia haasteita innolla, vaikka vähän jännittääkin että pärjäänkö, vaikka tiedän että pärjään. Tiesin jo ennestään että taidot riittää, piti siitä saada jonkinlaista pönkitystä. Jostain syystä yllätyin kun kollegat ja tutut kannustivat kokeilemaan. Jopa ex poikaystäväni iloitsi puolestani ja sanoi odottaneensa sitä hetkeä että saan ylennyksen, sillä hänestä olisin loistava juuri siihen asemaan. Työminä kaipaa siis jonkinlaista olalle taputtelua aina välillä, mutta kukapa ei haluaisi kiitosta hyvin tehdystä työstä, tai rakentavaa palautetta huonosta?

Näihin fiiliksiin ja tunnelmiin, nyt kohti kauppaa ja siellä kipakasti eines hyllyn ohi! Kokin tyttärenä ruuanlaitto käy nopeasti ja taitoja riittää vaikka mihin. Miksi ihmeessä taannuin valmisruokien syövereihin vaikka arvostan hyvää ruokaa niin paljon? Tänään aion pysähtyä lihatiskille ja napata mukaan jotain hyvää lihaa tai kalaa ja sen kaveriksi salaattia ja joku hyvä peruna lisuke. Nam. 

Heippa!