Kuka ja miksi?

Vai onko? Olen 25-vuotias nainen, ravintola-alan ammattilanen, musiikki ja media-alan aloitteleva moniosaaja ja milloin mitäkin. Tässä blogissa kuitenkin ihan vain minä, sellaisena kuin olen juuri nyt, omassa elämässäni. Kirjoitan siitä miten aloin hakea muutosta elämääni, hiipivän uupumuksen, ylisuorittamisen, ja herkkyyden keskiössä. Muutama laini sinkkuna olemisestakin saattaa eksyä mukaan. Tervetuloa syvimpiin ajatuksiin ja niihin pinnallisiinkin. Tästä se alkaa.

torstai 22. lokakuuta 2015

niin paljon hyvää tässä viikossa!

Oikeasti. Vaikka vähän on automaatilla menty välillä, niin silti.

1. 2/4 aamusta on syöty aamupalaa ennen kotoa lähtöä, aamupala tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että suuhun eksyy hammastahnan ja kahvin lisäksi jotakin ravinnoksi kelpaavaa.

2. Välipaloja syöty jokaisessa työvuorossa ainakin yksi (vrt. aiemmin ei yhtään vaikka menis 10 h päivä) tähän mennessä olleet aika hedelmä painotteisia, enikeis! Paljon paremmin energiaa. Huh!

3. 3/4 päivistä myös ruuat mukana ja syöty! (vrt. norm. 5 päivänä kuudesta, en syö työvuorossa mitään) hyvät salaatti ainekset kaapissa niin on ollut helppo tehä erilaisia versioita eri päiville. Töiden jälkeen on ollut energiaa muuhunkin kuin päikkäreille, ei sinänsä ihme.

4. Kolme yötä neljästä, nukuttu hyvät yöunet. Sellaiset että herää aamulla virkeänä vaikka pitäisikin nousta normaalia aiemmin. Goodbye 12h/vrk!

5. Kohta edessä harvinainen herkku, eli vapaa viikonloppu. Suunnitelmissa on, Olut-Expo visiitti, viimeisten amki kurssin läpi saaminen ja merenranta maisemissa kävely, mummolassa kyläily ja pikkuveljen kanssa hengailu.

Pikkulisänä, kahvin kulutus työpäivien aikana sadastatuhannestamiljoonasta kupista, 1-2 kuppiin.

Alkoholin vähentämisen ja mahdollisen pois jättämisen suhteen, viitannen yllä mainittuun kohtaan 4. Yöuni. Olen siis viikon sisään käynyt 2. kertaa jossain töiden jälkeen. Toisella kerralla, valitsin holitonta seuraksi, selitin puolet ajasta muulle seurueelle että miksi, mutta sain pointtini kuitenkin yllättävän helposti läpi ja osakseni jopa kateellisia katseita. Toisella kertaa join yhden ihan oikean oluen ja kun muut aloittivat toista kierrosta siirryin ihan keposasti limppariin sen kummemmin enää uudestaan selittelemättä.

Vannon, siis vannon että jos se yksi annos vaikutti uneen, nukuin paljon kevyemmin ja aamulla ei kyllä ollut lainkaan niin virkeä olo kuin holittoman istuskelun jälkeen. Kyllähän näistä vaikutuksista aina puhutaan, mutta ei sitä tahdo uskoa ennenkuin itse vertailee. Palataan taas tähän että tuopillinenkin lainaa fiilistä seuraavalta päivältä.

Tartutaanpa vielä siihen mihin aivan varmasti joku lukijakin tarttuu mielessään, siis siihen että miksi  pitää käydä töiden jälkeen välttämättä missään, tai varsinkaan jollain afterworkeillä. Syy ainakin mulla, on puhtaasti sosiaalinen. Jos tekisin normaali 8-16 rytmillä voisi töiden jälkeen tehdä monenlaisia asioita, ja ystävien kanssa käydä kahvilla, tanssitunnilla, kävelyllä yms. kuten teenkin monesti arkivapailla tai aamuvuorojen lomassa. Mutta mietippä miten toteutat tämän klo 02 aamuyöstä tai keskiyöllä? Iltavuorojen kanssa on aika vaikea sovittaa sosiaalista elämää joten työaikoihin sovellettuna tämä on ihan tavallista kanssakäymistä, ja monesti siinä istutaan se hetki purkamassa päivän hyvät ja pahat ja jätetään työpäivä taakse. Etenkin yksin tehdyn vuoron jälkeen on harvinaisen puhdistavaa jutella hetki jonkun kanssa joka on tehnyt samaa koko päivän, jotta voi jättää kaiken taakseen ja siirtyä koti kohti hyvillä fiiliksillä. Se Hetki siinä porukalla ns. kahvihuonekeskustelua on monesti aika isohenki reikä.

Aivan varmasti on ihmisiä joille se töiden jälkeinen on ihan vaan hiprakan hakemista ja alkoholin vuoksi, muttei mulle oo koskaan kyllä ollut.

Löytäkääpä jooko tekin niitä omia saavutuksianne ja kokeilkaa kirjotella ylös niin saa erilaista tuntumaa. Tsemppiä itse kullekkin loppuviikkoon!


Onhan tää vähän cheesy, mut silti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti